Tiinaa naurattaa elämän keveys kun aamubussi kaartaa pysäkille. Lounatuuli nostaa hiekoituspölystä ilmaan pyörteen ja kieputtaa sen pysäkillä seisojien niskaan, korviin, silmiin. Edelleen Tiina hymyilee, vaikka silmistä vuotaakin vettä, kun hiekkapöly osuu ihan naamalle. Tinder ja Match.com ovat suoltaneet illalla mukavia viestejä kumppanikokelailta. Viestejä toisilta ihmisiä kaipaavilta sinkuilta, joihin voisi tutustua. Koukuttavaa kiinnostusta, pieniä kehuja, kysymyksiä, hymyjjä ja silmäniskuja. Sinkkusirkus on ihanaa kun katkeamaton viestien ketju ja liike eri suuntiin säilyy. Trapetsilta putoaa heti, kun TinderiKalle sanookin, että olen päättänyt katsoa tämän toisen kortin loppuun. Olet hyvä tyyppi, mutta parempi etttei jatketa. Onhan vielä vähän liian tavallinen Timo tai edes hieman säälittävä Juuso. Onhan. Sano jotain Turvaverkko, että saan kiinni seuraavalsta kapulasta ja keinuliike jatkuu. Olenhan ihana, olethan sinäkin. Kevyttä, kuplivaa. Tänään Tiina menee kahville sen lupaavimman kanssa, siksi tuntuu vieläkin paremmalta. Sanaleikki, syvät mietteet ja kuvat ovat käyneet yksiin. Tästä voi tulla jotain, mutta turvaverkosta ei voi vielä luopua. Kuinka voisi.